Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2013

Uusia tutkimuksia ja selvityksiä käynnistetty Suhangon kaivoshankkeessa_kesäkuu 2013

Pohjanhyytelöjäkäläselvitys

Hankkeessa etsitään etenkin Rovaniemen ja Ranuan alueilta pohjanhyytelöjäkälää (Collema curtisporum), joka on luonnonsuojeluasetuksessa äärimmäisen uhanalainen (CR) erityisesti suojeltava laji. Pohjanhyytelöjäkälä kuuluu myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Suhangon kaivoshankealueella sijaitsee pieni luonnonsuojelualue, jossa kasvaa pohjanhyytelöjäkälää yhdeksällä haavan rungolla. Uusien mahdollisten pohjanhyytelöjäkäläesiintymien löytyminen toimisi kompensaationa kaivoshankealueen esiintymälle mahdollisesti aiheutettaville haitallisille vaikutuksille.

Hankkeessa kartoitetaan kaivosalueen lähialueilla ja kauempanakin sijaitsevat pohjanhyytelöjäkälälle potentiaaliset kasvupaikat. Kesäkaudella tehdään maastokartoitukset ja tarvittaessa lajimääritysten varmistaminen sekä syksyllä raportointi. Raportointiin liitetään myös arvio jäkälän sekä jäkälän ja puun siirtoistutusten käyttökelpoisuudesta kompensaatiotoimenpiteenä.

Maastotyöt aloitettiin toukokuun lopulla 2013. Hankkeen loppuraportti luovutetaan kaivosyhtiölle marraskuun 2013 loppuun mennessä. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii  FT Pekka Halonen.

Uusia tutkimuksia ja selvityksiä käynnistetty Suhangon kaivoshankkeessa

Kaivosvesien typpikuormat ja niiden hallinta Suhangon kaivosprojektissa

Suhangon kaivosalue sijaitsee Simo- ja Kemijoen valuma-alueiden vedenjakajalla. Simojoki kuuluu NATURA 2000 –alueisiin ja sen pääuoman ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Kaivoksen toiminnasta muodostuu prosessivesien ohella valumavesiä kaivostoiminnan kattamilta alueilta, kuten sivukivialueilta ja pintamaan läjitysalueilta. Suunnitelmana on johtaa nämä vedet laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta ympäristöön voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Suurin osa näistä valumavesistä tullaan purkamaan Simojoen vesistöalueelle.

Avolouhosten kuivanapitovesissä esiintyy yleisesti kohonneita typpipitoisuuksia, koska louhinnassa käytetyistä räjähdysaineista liukenee kaivosveteen typen yhdisteitä. Louhinnassa kaikki panokset eivät räjähdä aina täydellisesti ja räjähtämättä jäänyt räjähdysaine kulkeutuu joko louheen tai malmin mukana pois louhoksesta. Sivukiven mukana räjähdysainejäämät kulkeutuvat sivukivikasoihin. Malmin mukana räjähdysainejäämät kulkeutuvat malmin välivarastoalueelle, marginaalimalmin varastoalueelle tai rikastamoon. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää räjähdysainejäämien vähentämismahdollisuuksia.

Hankkeessa tehdään diplomityö Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorioon. Työn tavoitteena on selvittää kaivoksen typpilähteet ja arvioida typen muodostumista ja liukenemista ympäristöön johdettaviin vesijakeisiin. Tavoitteena on lisäksi tuottaa selvitys kaivosvesien typpipäästöjen vähentämismenetelmistä. Hankkeessa tullaan tekemään ennakkoarviointia typen kulkeutumisesta kaivoksen eri vesijakeissa muodostamalla typpitase, joka perustuu kaivoksen vesitaseeseen ja arvioituihin typpipitoisuuksiin eri vesijakeissa. Typpitaseessa huomioidaan räjähdysainejäämien liukeneminen louhoksien kuivanapitovesiin, sivukivialueiden ja malmivarastoalueiden valumavesiin ja rikastamon prosessivesiin. Typpikuormitusta arvioidaan hydrologisilta olosuhteiltaan poikkeuksellisina vuosina (erittäin kuiva ja erittäin sateinen). Diplomityö aloitetaan kesäkuun alussa 2013 ja se valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.